LKarppi Globaalin vastuun tragedia vai lokaalin vastuun strategia?

Miksi vihaat?

  • Loukkaantuminen. So hot right now.
    Loukkaantuminen. So hot right now.

Aina, kun kerron, että maahanmuutto ei välttämättä ole kaikin puolin ihanaa ja kansantaloudellisesti kannattavaa, poliittiset vastustajat ovat pöyristyvinään, ja kertovat, ettei tällainen puhe sovi. Sama toistunut monesti, myös kahdessa viimeisessä valtuuston kokouksessa.

Vaikka asialle voi tietysti nauraakin, joskus kyllä jään miettimään, uskovatko muut todella, että kyse on vihasta. Ja mistä se johtuu? Jos kuuntelisi vain muiden valtuutettujen reaktioita minun puheisiini, voisi kuvitella, että olen käynyt ehdottamassa jotain sanoinkuvaamattomia julmuuksia, vaikka yritän vain kertoa, että kotoutumisen onnistuminen vaatisi pitkää taukoa pakolaisten vastaanotossa.

Tulee mieleen kaksi vaihtoehtoa: joko he todella uskovat, että ovat itse niin hyvällä asialla, että jokainen, joka ei ole täysin samaa mieltä, on sitten kauhea ja paha ihminen. Tai sitten se on tietoinen, kyynisen retorinen tehokeino: koska ei ole mitään asia-argumentteja, joilla omaa kantaa voisi perustella, voi vain yrittää mustamaalata toisen kantaa.

Jälkimmäinen on tietysti siitä ikävä vaihtoehto, että sanoja tietää olevansa väärässä, mutta haluaa silti jostain syystä edistää sitä kantaa, jonka tietää huonommaksi. Ensimmäinen on taas merkki siitä, ettei kannan esittäjä kykene minkäänlaiseen järkevään keskusteluun asioista, vaan haluaa edetä tunnepitoisilla purkauksilla.

Sama toistuu pakkoruotsikeskustelussa. Perussuomalaiset Nuoret julkaisi kärkevän videon, jossa kuvattiin sitä tuskien taivalta, minkä pakkoruotsi langettaa opiskelijoille. Kielivapautta vastustavat eli pääasiassa RKP:n edustajat moittivat ulostuloa vihamieliseksi ruotsinkielistä vähemmistöä kohtaan. Millä kierolla logiikalla se on hyökkäys ruotsinkielisiä ihmisiä kohtaan, että haluaa koulun kielenopiskeluun valinnanvapautta?

Kysymys toistuu jälleen: onko kyseessä vain niin tunnekuohun vallassa oleva henkilö, ettei tällä ole kykyä rationaaliseen ajatteluun, vai vain viimeiseksi keinoksi jäänyt temppu, kun ei pakottamista voi mitenkään järkevästi perustella?

Toivotan kaikille keskustelevaa vuotta 2017.

Lauri Karppi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Heh. Tunneihmiselle on turha puhua järkeä. Se ei mene perille, koska tunteet tukkivat aivotoiminnan. Tunteethan ovat se osa aivotoiminnan tuloksista, jota ihminen ei tuota tietoisesti. Siksi sitä ei ymmärrä itsekään. Mutta tunne on voimakas vaikutin. Sen takia jopa kuollaan.

Tuo juttusi alussa oleva aikajana on helvetin hauska. Tosin ihmisiä kuolee edelleen kulkutauteihin, lapsityövoimaa on enemmän kuin koskaan ja sotiminen ei näytä loppuvan.

Mielensäpahoittajia riittää. Mutta järkevä ihminen ei heistä piittaa. Mielensäpahoittajan on itse selvitettävä itselleen oudot tuntemuksensa ja jatkettava eloa reaalimaailmassa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Persujen Pakko Ruotsi ja Kepu hallitus:

Koulujen aine nimeltä "toinen kotimainen" perustettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydess. 1970-luvun taitteessa silloisten maanviljelijöitä edustaneitten hallituspuolueiden ja Ruotsalaisen kansanpuolueen (Rkp) "lehmänkauppana".

Johannes Virolainen opetusministerin ollessaan 1968 – 1970 suostui pakolliseen ruotsin opetukseen kansa- ja keskikoulujen tilalle perustettaviin peruskouluihin. Rkp ilmoitti lähtevänsä hallituksesta, jollei pakkoruotsia tule peruskouluun. Niin toisen ruotsin kielen pakollinen opetus laajeni koko ikäluokkaan peruskoulun seitsemänneltä luokalta alkaen. Tämä tyydytti Ruotsalaista kansanpuoluetta eikä se vastustanut peruskoulu-uudistusta.

RKP istuikin 36 vuotta putekeen hallituksissa.
Yhteistä Kepulla ja RKP on se että molemmilla on ruotsinkielisiä kuntia rannikoilla.

Toimituksen poiminnat